Palautteita kursseistani ja valmennuksistani

Minulla on takana kuukauden rahatreeni. Aloitusvideolla rohkaisit kirjoittamaan kurssin tuloksista yms., mitä kurssi on tuonut. Käsitin, että näistä palautteista valitset kolme “voittajaa”. Tuohon mittelöön minäkin nyt kannan korteni kekoon. Kuukauden rahatreeni on ollut minulle hyvä silmienaukaisuprosessi suhteessani rahaan. Olen kuvitellut osaavani jotenkin käyttää rahaa mutta nämä pienet videosessiot joka päivä vaativat miettimään tuota vaihdannan välinettä hieman syvemmin. Olen aina pyrkinyt laittamaan tilistäni hieman sukan varteen. Olen siinä onnellisessa asemassa, että minulla on toistaiseksi oleva työsuhde. Tänä päivänä mikään ei kuitenkaan ole varmaa työsuhteiden jatkumisessa, joten opiskelu vaurastumiseen – pieninkin askelin – on todella tärkeää. Budjetin tekeminen, ja siinä pysyminen! Se on kivijalka. Tehdessäni budjettia itselleni jouduin toden totta katsomaan rehellisesti, mihin tienestini ovat menneet ja mihin niiden pitää riittää. Kaupassa käynti on hieman muuttunut. Ajattelen nyt tarkemmin, että tarvitsenko oikeasti tätä. Onnistuin myös hankkimaan kuukauden aikana lisätienestiä. Myin kaikki joutavana lojuneet jalometalliset korut pois. Niistä sain n. 180 €. Minusta oikein iloinen yllätys. Lähiaikoina on tarkoitus myydä kirpputorilla ylimääräistä tavaraa pois. Eiväthän nämä ole mitään jatkuvia lisätulonlähteitä mutta kuitenkin pieniä kannustimia lisätuloon. Noilla tuloilla voin sitten esim. tehdä rahastosijoituksen. Kurssi oli minulle vähintäänkin tarpeellinen. Päivän aiheet olivat sopivan ytimekkäitä ja lyhyitä, joten aika oli helppo löytää klippien kuunteluun. Kurssin hinta oli myös sopivan alhainen; rohkenin tarttua tilaisuuteen, koska aikaisempaa kokemusta tälläisesta rahan opiskelusta ei ole ollut. Kuukauden rahatreeni innosti myös etsimään lisää tietoa, kuten jo tuossa aiemmin kirjoitinkin. Kiitos kurssista! Se oli minulle ovi rahatiedon saamiseen ja hankkimiseen. Samalla tärkeä herätys omaan ajatteluun siitä, kuinka oikeasti ajattelen ja puhun rahasta. JA lopputulemanana – kuinka käytän rahaa jatkossa.
Helena
Olen kuunnellut 6 jaksoa tähän mennessä. On hirveän hyviä tehtäviä ja varsinkin kun niihin vastaa kirjallisesti.
Mia
Löysin rahatreenisi lokakuun alussa ja ajattelin, että eipä tästä mitään haittaa ole. Olenkin saanut koulutuksesta paljon uusia näkökulmia ja se on hieman muovannut myös ajatuksiani eri suuntaan. Toissapäivänä ajattelin, että ihanaa, tulee hyvä tili, nyt voin budjetoida kaiken ohjeidesi mukaan, kunnes eilen laskupinoa katsoessani huokasin, että taas tili tuli, tili meni. Sain jopa hetkellisen kiukunpuuskan laskujani kohtaan. MUTTA, koska olen tehnyt näitä tehtäviäsi, niin käänsin tämänkin positiiviseksi ja yritin ajatella niin, että näiden ansiosta meillä on ehjä auto alla, olen saanut käydä suihkussa silloin kun haluan, lapseni on oppinut soittamaan pianoa hienosti jne.. Eli siis tässä kuussa ylimääräisiä laskuja ovat olleet juuri nuo auton huolto, vesilasku, sekä lapsen harrastusmaksu. Kiitos valmennuksestasi. Toivottavasti minäkin joskus saavutan tuon taloudellisen tilanteen, että minun ei tarvitse joka penniä aina laskea. Ainakin yritys on kova siihen suuntaan!
Kaisa
Moi Sanna ! Näin vuoden viimesenä päivänä aattelin, että kirjotan sulle, on se pitänyt tehdä mutta on vähän pelottanut kun tuntuu että nämä kaikki tämmöset on askeleita eteenpäin ja konkretisoi juttuja. Kuuntelin rahatreenin ja tein tehtävät, jonka jälkeen kuuntelin koko treenin uudestaan ja mietin tehtäviä uudestaan. Olen tehnyt oman talouden seurantaa, oivaltanut sieltä tarpeita muutokseen, olen pystynyt laittamaan joka kuukausi ohjeiden mukaan säästöön, koulutukseen ja sijoituksiin tuloihini nähden aika ison summan rahaa. Avasin jopa Nordnettiin tilin ja rupesin laittamaan pariin rahastoon pieniä summia kerrallaan. Olen opiskellut rahasta ja sijottamisesta, joka viikko jotakin, joskus enemmän joskus vähemmän. Tuntuu kuin olisi jotenkin vauraampi vaikka rahaa ei ole yhtään sen enempää käytössä kun aiemminkaan ? sain jopa miesystävän innostumaan aiheesta, hänkin on ruennut ottamaan talouttaan haltuun ja aloitti sijoittamisen. Nää on isoja asioita mulle ja nyt kun kirjotin ne niin tuli jotenkin enemmän todeksi itsellekin nuo asiat. Yksi isoin askel minkä päätin nyt tehdä on se, että en enää ensi vuonna hae toimeentulotukea. Sen tuen takia olen kokoajan joutunut sanomaan rahalle ei, ja sitä en enää halua tehdä, haluan keksiä jotain muuta. Mulla on tässä jonkun aikaa ollut mahdollista saada pientä lisätuloa mutta en tukien takia ole ottanut niitä vastaan vaan olen tehnyt ilmaiseksi. Haluan nyt ottaa vastuun omasta taloudesta ja omasta elämästä, se vaan tosiaan vähän pelottaa lähteä ottamaan askeleita siihen suuntaan koska olin niin tuudittautunut kohtalooni ja oikeasti luulin ettei mikään muu ole mahdollista. Joten haluan oikeasti kiittää Sanna sua tästä treenistä, 9€ lähti muuttamaan mun elämää aika tavalla, vaikea uskoa että on mennyt näin vähän aikaa näin isossa muutoksessa. Elokuussa lääkäri totesi mut aivovammani takia kyvyttömäksi mihinkään, että voisin pikkusen jotain kokeilla kun oma halu oli niin kova mutta sanottiin että ei tällä oireistolla opiskella eikä töissä käydä kun ei vuosien varrella ole paranemista tapahtunut. Se tieto ja ajatus masensi paljon ja hautasin kaikki haaveet mitä mulla elämän suhteen on ollut. Nyt joulukuussa olen kaivellut niitä unelmia takaisin ja uskaltanut taas ajatella tulevaa ja huomannut että pystyn moniin asioihin vaikkakin vähemmässä määrin kun muut ihmiset. Mun vaan täytyy laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja oikeasti miettiä mihin näitä käytössä olevia kykyjäni käytän. Itken kun kirjotan tätä koska oon oikeasti niin helpottunut ja kiitollinen ja toiveikas tulevaisuuden suhteen❤ Lähden vuoteen 2019 ihan uusilla ajatuksilla ja eilen illalla mietin että haluan jättää sen käsijarrun mikä päällä olen elänyt, tänne vuoteen enkä ottaa mukanani ensi vuoteen.
Saara
Moikka, mun on ihan pakko vielä antaa palautetta tosta 30 päivän rahatreenistä. Mun mielestä se oli mielenkiintoinen ja siinä pääsi tutkimaan itseään tosi syvältä. Toki se vaatii sitä, että itse haluaa tehdä niin. Mä olin ihan varma, että jätän sen kesken (niin kun aina kaiken muunkin, koska oon kärsimätön) tai ainakin unohdan kaiken päivän päästä kurssista. Mulla tuli yksi notkahdusvaihe eli parin päivän tauko kurssin aikana, mutta mä palasin takaisin. Se ei tullut mitenkään itsestään vaan mun piti päättää ja toimia -> opetus nro 1, jonka takia mä oon kärsimätön = kun mulla menee alkuhuuma ohi, niin mulla loppuu motivaatio eikä se tule mistään itsestään takaisin. Mun pitää itse vaan päättää jatkaa ja jatkaa. Sieltä se motivaatio ja ilo tehdä taas tulee kyllä. Mä myös päätin, että mä en lopeta kurssin jälkeen. Mä kävin kurssia uudelleen läpi, luin mitä olin kirjoittanut ja mietin miten oon 30 päivässä muuttunut. Mä jatkoin kirjoittelemista ja asetin tavoitteita. Mulla on jokaiselle kuukaudelle tavoitteet, jotka mä arvioin tiettynä päivänä. Mulla on post-it lappuja ympäri kotia muistuttamassa mua, että mulla on tavoitteita ja päämääriä. Lisäksi mä seuraan mun kulutusta sellasella appilla. Mä en enää sulje mun silmiä siltä, että mihin mun rahat menee oikeesti. Laskujen seurantaan mulla on excelit vuodesta 2010 asti, mutta en ikinä ole seurannut sitä muuta kulutusta ja sen takia mulla on aika paljon luottokorttivelkaa. Mutta siis parasta ikinä on se, että mä oon ekaa kertaa ikinä lyhentänyt mun luottokorttia niin, että en käyttänyt niitä. Mä jätin sen kortin kotiin ja mua ei ahdistanut se, että mun kortti on kotona. Mulle ei tullut kuukauden aikana kertaakaan mieleen, että mulla on siellä rahaa ja voisin ostaa sillä jotain. Mulla oli turvallinen tunne, koska mulla oli sitä rahaa, jos tulee hätä ja pitää päästä lapsen kanssa lääkäriin, mutta mulle ei tullut mieleenkään, että ostaisin niillä rahoilla jotain. Ja aika samalla viivalla on se, että mulla on kuukauden aikana tullut erilaisia asioita mieleen, että pitää ostaa sitä ja tätä. Tai ois kiva, jos ois sitä ja tätä. Mä en ostanut niistä mitään, koska mulla ei ollut niihin sillä hetkellä rahaa. Tänään mä kävin ikeassa enkä mä ostanut mitään vähän kivaa enkä mä edes halunnut ostaa. Mä olen haaveillut yhdestä nojatuolista ja kun mä katselin sitä, niin siitä mulle tuli sellanen tunne, että ton mä ihan oikeasti haluan ja mä saan sen, mutta en luottokortilla. Mä en enää halua mitään tavaroita ja shoppailun sijasta mä tuun onnelliseksi kun saan katsoa mun exceliä, jossa mun velat vähenee ja varallisuus kasvaa. Mä tienaan keskimääräistä merkittävästi enemmän ja mä aina mietin, että miksi mä en koskaan saa nauttia siitä. Mä ostan tilpehööriä ja “halpoja pikkujuttuja”, mutta mä en ole 2 vuoteen saanut ostettua muutaman satasen nojatuolia. Ja nyt mä ymmärrän hyvin, että miksi. Ja nyt se muuttuu ja on jo muuttunut 🙂 Ja vielä tähän loppuun sellanen hauska juttu, että ollaan paljon nyt sitten puhuttu mun 7-vuotiaan tyttären kanssa rahasta. Ja hän halusi sellaisen pienen repun ja sovittiin, että hän saa x euroa kotitöistä ja tehtiin oikein säästösuunnitelma, että paljon siihen tarvitaan rahaa. No me oltiin viikonloppuna ulkomailla ja siellä oli sellainen pieni reppu, mutta se oli kalliimpi kuin se alkuperäinen. Mä sitten sanoin, että lainaan hänelle ne rahat, jos hän ihan oikeasti haluaa juuri sen repun, koska niitä ei saa Suomesta. No hänelle se sopi oikein hyvin. Tultiin kotiin ja tehtiin laskelmia ja kaikki kerätyt rahat piti luovuttaa mulle ja “ilmaista” kotityötä luvassa mulle loppuvuoden. Mun tytär meni vähän vaikeaksi ja se oli jo mennyt nukkumaan kun se tuli mun luo ja näytti jotenkin surulliselta. No sitä harmitti olla velkaa mulle. Sitten me puhuttiin siitä ja sanoin, että nyt se tietää miltä tuntuu olla velkaa, mutta se sai vastineeksi sen repun. Kun me oltiin käyty tää läpi niin lopuksi se sanoi “ens kerralla mä en halua ostaa tälleen vaan säästää ne rahat”. Ja toi on se lause, jonka mä haluan muistaa ens kerralla, kun mä himoitsen jotain eikä mulla ole siihen niitä rahoja. Kiitos, että sä oot tehnyt ton rahatreenin ja mä toivon sydämestäni, että kaikki muutkin ihmiset, jotka painii näiden asioiden kanssa, niin että niillekin tulisi rauha ja vapaus raha-asioissa. Se tunne, että hallitsee rahaa eikä raha sua. Kiitos.
Pirita
Kiitos myös kurssistasi, se on erittäin hyvä. Edistystä on tapahtunut, erityisesti se, että raha-asiat eivät ahdista. Tiedän, että tilanteessani on haasteita, mutta tiedän myös, että hyvä tästä tulee. Pienet askeleet ovat olleet helpotus.
Eveliina K.
Moi! Aloitin juuri kuukauden rahatreenin ja olen ihan super innoissani ensinnäkin omasta päätöksestäni ja toiseksi huipulta kuulostavasta valmennuksesta ja valmentajasta! Stressaan helposti juuri raha-asioista. Olen 35-vuotias yksin asuva lastentarhanopettaja Pirkanmaan seudulta ja kipuilen herkästi huojuvan talouteni kanssa. Pienet palkkatulot eivät riitä äkillisten menojen kattamiseen, ja huoli normaaliin elämään kuuluvien kulujen kattamisesta on usein pinnalla. Päätin, että nyt se stressi saa riittää. Tajusin, että tarvitsen tietoa ja taitoa, miten muuttaa tilannetta paremmaksi ja monen mutkan kautta päädyin sivuillesi. Tarinasi kuulosti kannustavalta ja se mitä ajattelet rahasta ja siihen liittyvistä asioista vakuuttivat minut kaikessa suoruudessaan. Tunsin heti, että nyt on tyyppi, joka puhuu oikeista asioista rahaan ja talouteen liittyen. Moni ajatus tuntui heti kotoisalta ja ymmärrettävältä. Odotan mielenkiinnolla miten kurssi muuttaa suhtautumistani ja taitojani suhteessa rahaan ja talouden järkevään hoitamiseen, sillä haluan muutosta. Huippua, että on nyt kuukauden ajaksi valmentaja, joka kannustaa ja pelkän videon kautta tuntuu toivovan juuri minun onnistuvan! Kiitos jo tässä vaiheessa!
Henna
KUKA OLEN

Sanna Kinanen

Olen yrittäjä ja sijoittaja.  Minulla on useita sijoitusasuntoja sekä muuta sijoitusomaisuutta. Minun ei tarvitse tehdä enää päivääkään töitä kenellekään muulle, sillä olen itse oma pomoni kansainvälistyvässä yrityksessäni. 

Haluan auttaa myös sinua vaurastumaan! Kuka tahansa voi vaurastua ja saavuttaa elämäntilanteen, jossa palkkatyö ei ole se ainoa vaihtoehto. Ei ole väliä missä asut, kuka olet tai minkä ikäinen olet. Liity yhteisööni ja ota vinkkini käyttöösi!