Osaatko laihduttaa? Silloin osaat myös vaurastua!

Osaatko laihduttaa? Silloin osaat myös vaurastua!

Tässä kirjoituksessa tulen kertomaan sinulle tarinan, jota en ole koskaan aiemmin julkisesti kertonut. Minun unelmani on se, että mahdollisimman moni ihminen vaurastuu. Haluan nähdä mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka elävät sellaista elämää, jonka he ovat itse rakentaneet omilla ehdoillaan.

Mitä vaurastuminen oikeastaan tarkoittaa? Vaurastumista on monenlaista ja ihminen voi olla vauras monella tapaa. Itse puhun kuitenkin nyt rahasta. Vaurastumista voidaan mitata erilaisin keinoin: jonkun mielestä ihminen on vauras kun hänellä on miljoonaomaisuus. Toisen mielestä ihminen on vauras kun hän tienaa tuhansia ja tuhansia euroja joka kuukausi. Tämän kirjoitukseni tarkoitus on kuitenkin avata sitä, miten kuka tahansa meistä voi aloittaa vaurastumisen!

Reilu 10 vuotta sitten minua alkoi kiinnostamaan oma terveys. Olin tuolloin 17-vuotias kun minulle puhkesi tulehduksellinen suolistosairaus. Ei onneksi sieltä pahimmasta päästä, mutta kuitenkin. En alkuun tajunnut yhtään mistä oli kyse. En saanut mitään diagnoosia, koska en kertonut asiasta oikein kenellekään. Sairauteni ei tosiaan ollut niin akuutti kuin monilla tulehduksellisia suolistosairauksia kärsivillä. Lääkärillä ravaamisten ja erilaisten kokeiden ottamisen jälkeen sain diagnoosin, mutta kukaan ei osannut minua auttaa. Tämän takia päätin ottaa asiat omiin käsiini.

”Sattumalta” (en usko sattumiin) törmäsin lisäravinteita myyvään ihmiseen, joka kertoi minulle lisäravinteista ja niiden hyödyistä. Tähän mennessä olin siis syönyt tavallista kotiruokaa, myös roskaruokaa ja olin hyvin kaikkiruokainen. Päätin ostaa näitä lisäravinteita ja ilokseni huomasin, että ne auttoivat!

Vatsani rauhoittui ja olin tästä hyvin tyytyväinen. Aloin tajuamaan, että sillä on iso merkitys mitä laitan suustani alas. En voi kuitenkaan sanoa, että tämä ”valaistuminen” tapahtui yhdellä kertaa. Aloin tekemään muutoksia pikkuhiljaa: ensin muutos oli se, että söin vitamiineja muutamia kertoja päivässä. Alkuun en muistaakseni muuttanut muita ruokailutottumuksiani ollenkaan. Kotiruokaa, valmisruokaa ja sen sellaista. Mitä nyt kaupasta sattui löytymään. Hedelmiä ja kasviksia en todellakaan syönyt suosituksen mukaan, eli minimissään puolta kiloa päivässä.

Kohentunut vointini (olin tässä vaiheessa 18- tai 19-vuotias) sai minut kiinnostumaan ruokavaliosta enemmän ja enemmän. Opiskelin itsenäisesti ja kävin myös erilaisilla koulutuksilla ravintoon liittyen. Joskus noin 20-vuotiaana taisin olla ensimmäistä kertaa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Se toimi myös. Vatsani ei ollut koskaan voinut paremmin! En siis syönyt leipää, pastaa, karkkia, herkkuja… Luovuin aika monesta ruoasta mitä marketeissa myydään, mutta koska oloni oli hyvä, jaksoin jatkaa.

Tämä oli siis matkani kohti parempaa terveyttä. Vaikka olen joutunut kamppailemaan vatsani kanssa jo vuosia, eikä vatsani vieläkään ole aina kunnossa, sain kuitenkin hyvän perustan itselleni tuolloin, kun sairaus puhkesi. Sairaus avasi silmäni ja aloin ymmärtämään miten ruoalla on todella iso vaikutus minuun.

Miksi ihmeessä haluan kertoa tällaisen tarinan itsestäni?

Suomessa on havahduttu siihen, että ruoalla todella on iso merkitys arjessa. Suomi taitaa vieläkin olla johtava maa superfoodien myynnissä, eli ihan edelläkävijöitä ollaan. Ruokakeskustelut käyvät enemmän tai vähemmän kuumina kokoajan. Ne eivät koskaan poistu lööpeistä, koska oma terveys ei koskaan poistu muodista. Toki erilaiset muotidieetit tulevat ja menevät, mutta nyt on pinnalla se, että ei tarvitse dieettailla: kannattaa mieluummin tehdä pysyviä muutoksia omassa ruokavaliossa niin, että ihan pienin askelein tapahtuu muutos. Ja tämähän on aivan mahtavaa ja allekirjoitan tämän ihan täysin! Jos haluaa vaikkapa laihtua tai pitää itsestään hyvää huolta, se tehdään pienin askelein, koska silloin muutos on pysyvämpää verrattuna siihen, jos syödään vain kaalikeittoa pari viikkoa mutta parin viikon jälkeen entiset ruokailutottumukset jatkuvat.

Salitrendi on myös jyllänyt Suomessa jo pitkään. Ihmiset liikkuvat ja pitävät itsestään huolta. Itse palkkasin Personal Trainerin viime vuonna ennen omia häitäni. Aloitin kyykkyjen teon omalla painollani, sitten puukepillä, sillä en missään nimessä jaksanut mitään ylimääräistä painoa kyykätä! Lihakseni olivat ihan rapakunnossa.

Kuntosalilla treenaamassa

Eli kun aloitat salilla ensimmäistä kertaa, et yleensä ota isompia painoja, otat ne painot jotka juuri ja juuri jaksat nostaa. Joillakin se tarkoittaa puukeppiä, joka ei paina juurikaan mitään. Joillekin tämä asia on ihan päivänselvää mistä nyt puhun. Jos tämä on sinulle päivän selvä asia, niin loistavaa! Olet hyvin kärryillä! Jos ei ole päivänselvä asia, niin jatka silti lukemista, keksit jutun jujun varmasti pian.

Miten tämä kaikki liittyy sinun vaurastumiseen?

Nyt ymmärretään, että ruokavaliolla on merkitys terveyteen, ja että kun menet salille niin saat siellä kyllä tuloksia, mutta kyykkääminen on aloitettava omalta tasolta. Mitäpä jos tekisit tämän kaiken myös omaan talouteen?

Mitä jos alkaisit ymmärtämään myös sen, että pienillä teoilla arjessa on suuri merkitys siihen, voitko sinä vaurastua vaiko et. Ihan samalla strategialla: älä syö karkkia joka päivä jos haluat laihtua, niin älä myös tuhlaa rahojasi joka päivä sellaiseen, mihin sinulla ei ole varaa.

Tee arjessa pieniä muutoksia ruokavaliossa; ota lautaselle vähän enemmän kasviksia, ja jos haluat saada lisää rahaa niin käännetään asia näin: laita säästötilille 1 tai 2 euroa joka päivä, ja kuukauden lopussa sinulla on 30-60 euroa rahaa.

Nyt ehkä ihmettelet, että miten ihmeessä saat vauraan elämän 30-60 eurolla kuukaudessa?

Kysyn sinulta, miten ihmeessä laihdut tai saat unelmavartalon yhdessä kuukaudessa?

Vastaus: ET MITENKÄÄN!

Tätä on toistettava ja toistettava, aivan kuten niitä kyykkyjä salilla! Mutta se, että kun käyt siellä salilla joka viikko ja joka kuukausi mahdollistaa sinulle ne tulokset ja sen päämäärän, jota KOHTI olet menossa, eikö niin?!

Eli tuo 30-60 euroa voi mahdollistaa sinulle hyvin paljon, kun vain toistat kuukaudesta toiseen samaa. Säästämällä saman pienen summan joka kuukausi ja sen summan ei tarvitse olla suuri. Tämän summan voit esimerkiksi säästää tai, jos haluat tosissaan vaurastua, alat jossakin vaiheessa sijoittamaan sen rahan johonkin haluamaasi kohteeseen. Sijoittamista ei tarvitse osata alkuun ollenkaan – ethän mene heti bikinifitness kisoihin, vaan harjoittelet kotikentällä ensin.

Kun menet salille, et ehkä aina pysty näkemään ihan tarkkaan lopputulosta uudesta itsestäsi.
Tiedät kuitenkin, että kun käyt salilla ja teet kuten valmentaja sanoo, niin kroppasi muuttuu.

Et siis ehkä nyt pysty ymmärtämään tai tietämään mihin ihmeeseen sijoittaisit ne rahat, jotka onnistunut säästämään, mutta se ei olekaan se pointti juuri nyt. Sinä kyllä selvität sen asian, jos vaan sain sinut yhtään innostumaan vaurastumisesta!

Vaurastuminen kun on ihan niitä samoja pieniä askeleita, välillä tylsiä, joita toistat, aivan kuten sinua käsketään salilla tekemään toistoja, jotta saat tuloksia.

Monet luulevat, että vaurastuminen vaatii todella suuria summia rahaa ja että vaurastuminen kestää ikuisuuden. Mutta tämä riippuu lähtötilanteesta ja siitä miten sinnikkäästi aikoo tehdä töitä matkan varrella. Jos on kertynyt paljon ylimääräisiä kiloja, niin kyllä, sillon yleensä töitä joutuu tehdä vähän enemmän. Mutta, se ei tarkoita, etteikö niitä kiloja saataisi pois.

Monet myös ajattelevat, että ei heistä ole säästäjiksi saatika sitten sijoittajiksi, eikä se oma vaurastuminen ole käynyt mielessä edes mahdollisuutena kuin korkeintaan lottokuponkia jätettäessä. Kuitenkin jokainen meistä voi vaurastua, jos siihen ensin uskomme. Kuka muuten menisi salille treenaamaan, jos ei uskoisi, että sinne menemällä voidaan saada tuloksia aikaan? Kuka muuten söisi vähähiilihydraattista ruokavaliota, jos sillä ei olisi mitään merkitystä terveyteen tai omaan oloon jollakin tapaa?

Samalla tavalla kun minä aloin tekemään muutoksia omassa ruokavaliossani, olen tehnyt pikkuhiljaa muutoksia omassa rahankäytössäni ja se on mahdollistanut minulle ihan erilaisen elämän. Ne pienet askeleet joita olen kokoajan ottanut – niin nyt näen tulokset niistä.

Edelleen korostan että minä, tavallinen lähihoitaja olen kääntänyt elämässäni suunnan, koska halusin matkustella enemmän ja saada enemmän vapaa-aikaa. Kun lähdin vaurastumisen matkalle tajusin myös jossakin vaiheessa, että minun kuuluu kertoa omaa tarinaani myös muille ja sitä mukaa kannustaa ja auttaa myös muita eteenpäin. Tällä hetkellä teen siis omaa sydäntyötäni, ja toteutan elämäntehtävääni auttamalla muita rahataitojen parissa.

Toivon, että me voisimme saada samanlaisen ajatusmallin myös vaurastumisen ympärille kuin olemme saaneet oman hyvinvoinnin, terveyden ja ruoan ympärille. Myös vaurastuminen on pieniä tekoja arjessa ja kuka tahansa siihen pystyy.

Minä väitän: jos olet koskaan laihduttanut ja onnistunut tiputtamaan kiloja tai senttejä vyötäröltä, niin silloin osaat myös vaurastua!

Miten käytän rahaa arjessa?

Miten käytän rahaa arjessa?

Vaurastuminen on usein tosi pienistä asioista kiinni, toisin kuin saatetaan ajatella. Jos hallitsee rahan käyttöä omassa arjessa ja jos onnistuu saamaan rutiineja arkeen rahaan liittyen, ne ovat ne taidot joita vaaditaan, jos haluaa vaurastua.

Avaan asiaa henkilökohtaisen kokemukseni kautta, eli kuinka minä käytän rahaa arjessa.

Yksi tärkeä askel vaurastumisen polulla on se, että seuraa omaa kulutusta. Aikaisemmin en tykännyt siitä yhtään, eli aikana jolloin työskentelin lähihoitajana. Oli ikävää katsoa omaa rahankäyttöään suoraan silmiin. En halunnut kohdata totuutta. Monet kompastuvat valitettavasti jo tähän kohtaan, mutta tämänkin asian voi kääntää parempaan! Nykyisin seuraan todella tarkasti omaa rahankäyttöäni. En pelkää saada tietoa siitä, mihin minulla kuluu rahaa. Toki seuraan jo kaupassa sitä, mitä aion ostaa. Teen siis jo ennakkoon päätökset omasta rahankäytöstäni. Kun päätös rahankäytöstä on tehty ennakkoon, ei lipsumisia pääse tulemaan, ainakaan yhtä helposti. Näin välttää sen, että käyttäisi rahaa tunteella.

Tänä kesänä kävin terassilla tasan kaksi kertaa. Toinen kerroista oli semmoinen, että olin kotona puolenyön aikaan. Toinen terassikerta oli sellainen, että käytiin yhdellä. Ja tosiaan tarkoitan mitä sanon, eli yksi juoma ei lipsunut kahdeksi! haha.

Tällä haluan tuoda esiin sen, että käyn aika harvoin ”ulkona”. Rahaa ei kulu alkoholiin suuria määriä. Viikonloppuisin olen yleensä kotona, monesti töitä tekemässä tai muutoin vain viettämässä rentouttavaa viikonloppuiltaa. Elämäni ei kuitenkaan ole millään lailla tylsää, vaikka en käytä rahojani ulkona käymiseen! Koen, että saan elämääni paljon sisältöä myös muilla asioilla.

Toinen asia mitä pyrin välttämään on kahvilassa käyminen. Kuukaudessa tulee tällä hetkellä käytyä kahvilassa pari kertaa. Useimmiten nämäkin kerrat on ystäväni kanssa tehtyjä ”työtreffejä”. Eli istumme läppäreillä kahvilassa tekemässä töitä. Minulla ei siis mene rahaa tämäntyyppiseen huviin. Taidan olla aika hyvä siinä, että minulla ei kulu näennäisesti pieniä summia rahaa useisiin asioihin.

Asumme tällä hetkellä keskusta-alueella, eikä meillä ole autopaikkaa. Miksi? Koska se maksaisi keskustassa meidän mielestä liikaa. Sen sijaan me ajamme auton 10 minuutin kävelymatkan päähän, jossa on aina ilmaiset parkit. Oma mielipide on yksinkertaisesti se, että olisi hulluutta maksaa hirveitä summia parkkihallipaikasta keskustassa, kun kerran lähellä on ilmaisia paikkoja! Tietysti asia olisi eri, jos ilmaisia parkkipaikkoja ei olisi. Olen muutamaan kertaan kuullut, että tämä vaikuttaa monista ihmisiltä hassulta, mutta itse ajattelin näin, että samalla saan hyötyliikuntaa kun kävelen autolle. Auto meiltä kuitenkin löytyy, vaikka sijoitus se ei ole.

Shoppailen vaatteita muutaman kerran vuodessa. En shoppaile joka kuukausi, en edes joka toinen kuukausi. Kirjoitin joskus siitä (muistaakseni viime vuonna), että tarvisin uuden syystakin. En koskaan ostanut takkia ja nyt on sama edessä: saa nähdä tuleeko takkia tänäkään syksynä.
Ostan vaatteita yleensä ulkomailla ollessani ja mielellään tietysti alennusmyynneistä!

Sanna Kinanen Italiassa

Viime vuonna shoppailin Italiassa Outletissä. Näitä paikkoja on kiva hyödyntää – laatua saa edullisemmin!

En kuitenkaan osta vaatteita vain sen takia, että vaate olisi alennuksessa, ostan aina tarpeeseen.
En yritä keksiä syitä sille miksi tarvitsisin jonkun uuden vaatteen, vaan tiedän tasan tarkkaan tarvitsenko jotakin uutta. En tietenkään tykkää kulkea ”ryysyissä”, vaan pyrin myös ostamaan laadukkaita vaatteita silloin kun niitä ostan.

Se, ettei kävele kaupoissa ja ostoskeskuksissa vähentää varmasti kulusta ja tunneostamista. Eli jos haluaa vähentää shoppailuhimojaan, niin kannattaa pysyä kaukana liikkeistä ja verkkokaupoista.

Ostan ripsivärini Tokmannilta, se maksaa 3 euroa ja on todella toimivaa! Ei tarvitse ripsienpidennyksiä 🙂 Sain myös jokin aikaa sitten luomiväripaletin ystävältäni lahjaksi, en edes muista milloin olisin tämmöisen ostanut itse! Ystäväni ehkä tuumasi, että olisi korkea aika hommata uusi.. Minulla ei myöskään mene suuria summia meikkeihin. Ostan uusia meikkejä vasta sitten, kun edellinen on ihan loppu. Olen tyypiltäni sellainen, että leikkaan purkit auki ja raavin purkin pohjalta viimeisetkin rippeet. Eli jälleen kerran, ostan silloin kun on tarve enkä osta useita purkkeja kerralla, vaan niitä jotka ovat loppu.

Minulla on muutama käsilaukku, mutta en ole erityisesti laukkuihminen. Kengät on kivoja, mutta niissäkään ei ole mennyt överiksi. Viimeksi ostin läppärilaukun, koska kuljen läppärin kanssa niin paljon, etten halunnut tunkea läppäriä enää isoon käsilaukkuun, sillä hartiat ja niskat menivät siitä niin jumiin aina, että reppu oli ainoa vaihtoehto.

Kun ostan kengät, käytän niitä yleensä niin paljon kunnes ne ovat ihan kuluneet. Hyvät kengät kestävät tietysti vuosia. Välillä kyllä kieltämättä kiroilen kenkien vähyyttä. Ehkä joskus voisin jopa ostaa muutamat parit enemmän!

Mihin sitten käytän rahaa?

Tämähän kuulostaa kohta siltä, että en käytä rahaa ollenkaan! Se mihin käytän rahaa on ruoka. Käyn välillä lounaalla, koska olen ajatellut asian näin, että lounaalla käyminen lisää tuottavuuttani. Jos tekisin aina ruokaa itse, siihen kuluisi myös arvokasta työaikaa. Eli välillä tulee käytyä lounaalla, yleensä muutaman kerran viikossa.

Haluan myös pitää itsestäni huolta ja käytän erilaisia luontaistuotteita. Tämä on myös kategoria johon laitan säännöllisesti rahaa ja olen laittanut jo vuosien ajan. Koen, että saan kuitenkin hyötyä tämän tyyppisistä asioista ja tämä vaikuttaa myös minun tuottavuuteeni.

Jos en ole ihan perinteinen shoppailija, niin shoppailen kyllä KOULUTUKSIA! Toki nämä ovat asioita jotka menevät yritykseni tililtä, mutta tämä on kategoria josta en yleensä säästä. Olen maininnut tästä monta kertaa, joten en jaarittele tästä sen enempää. Itsensä kehittäminen, opiskelu ja kouluttautuminen nyt vaan sattuvat olemaan todella tärkeitä asioita.

Voisi ajatella näin, että sen rahan jonka säästän muussa shoppailussa ja arjen rahankäytössä menee ainakin osittain opiskeluun. Toisaalta opiskelu tuo sen rahan takaisin, joten tähän mennessä se on ollut hyvin kannattavaa shoppailua.

Ulkomaan matkat pyrin satuttamaan koulutusten yhteyteen. Aina kun olen matkoilla minulla on päiväbudjetti ja kokonaisbujdetti. En siis elä ”kuin viimeistä päivää” ulkomaillakaan, vaikka toisaalta on hyvä elää, kuin joka päivä olisi viimeinen. Jos elää omien rahojen kanssa kuin joka päivä olisi viimeinen, niin kaikki osaavat arvata, että rahat hupenevat aika nopeasti.

En oikeastaan yhtään enää ihmettele sitä, miksi monet ultrarikkaat ihmiset ovat pihejä. Piheys jää helposti päälle, koska monilla raha ja sen saaminen ei ole ollut se alkuperäinen tavoite. Raha on tullut sivutuotteena siitä, että on tehnyt ja seurannut omaa intohimoaan. Materian haaliminen vie yleensä ihmisen tiettyyn pisteeseen asti, kun taas omia unelmiaan seuraamalla voi tienata omaisuuden.

Kuten totesin jo aloittaessani tätä kirjoitusta, vaurastuminen on monesti niitä arjen pieniä tekoja. Se on yksi asia jonka uskon vaikuttaneen omaan vaurastumiseen. Hallitsen rahankäytössä niitä pieniäkin summia, enkä osta holtittomasti vaan yleensä hyvin suunnitellusti.

 

Lue seuraavaksi: “Kuinka rakensin itselleni osa-aikaisesta työstä passiivisen tulonlähteen”