Jokainen vanhempi rakastaa lastaan ihan varmasti maailman eniten, ja jokainen vanhempi tekisi varmasti mitä tahansa omien lastensa eteen. Näin on ainakin oma äitini tehnyt, joten puhun kokemuksesta, vaikka minulla ei vielä omia lapsia olekaan.

Tähän aiheeseen törmää todella usein: tulisiko omalle lapselle sijoittaa? Juttelin asiasta oman valmennettavani kanssa viimeksi viime viikolla ja ennen tätä hetkeä en ollut ajatellut kirjoittaa aiheesta. Nyt on kuitenkin tämän kirjoituksen aika.

Tästä artikkelista tulee lyhyt ja ytimekäs ja lähden avaamaan aihetta vastaamalla suoraan kysymykseen; mielestäni lapselle kannattaa sijoittaa.

MUTTA. Vain jos seisoo tukevasti omilla jaloilla ensin. Moni miettii lapsille sijoittamista tilanteessa, jossa eivät ehkä itse ole päässeet sijoittamisessa alkuun. Silti halutaan sijoittaa lapselle, koska halutaan turvata lapsen tulevaisuus. Ajatus on ihana ja jalo, ja ymmärrän tämän täysin. Tämähän on juuri kuten kuka tahansa vanhempi haluaa toimia oman lapsen eteen – siitä ei ole kysymystäkään.

Kuitenkin ajattelen, että paras lahja omalle lapselle ei ole raha vaan tieto. Jos vanhempi pystyy opettamaan lapselleen kuinka sijoittaa, kuinka saada lisää rahaa, kuinka säilyttää oma varallisuus, antaa vanhempi paljon enemmän arvoa lapselleen kuin sillä, jos perinnöksi jää rahaa, tai jos lapselle on avattu säästötili vaikkapa opiskeluja varten.

Jos lapsi ei tiedä miten rahaa käyttää, voimme varmasti kaikki arvata lopputuloksen. Lisäksi ajattelen, että vanhempien olisi hyvä opetella sijoittamista ensin itse ja kun on omilla rahoillaan harjoitellut, voi alkaa sijoittamaan myös lapsilleen. Toki ne rahat jotka sijoitetaan lapselle, on niitä omia rahoja. Kuitenkin mindsetissa, eli ajatustavassa saattaa olla ero: kun sijoittaa sillä ajatuksella, että nyt sijoitetaan lapselle, on silloin kaikki sijoitettu raha kotiinpäin. Kun sijoitetaan omat rahat sillä ajatuksella, että tehdään itselle voittoa, saattaa sijoittamisessa olla jopa hieman tarkempi?

Toki lapselle sijoittamisessa voi olla se hyöty taas, että malttaa jättää rahat kasvamaan jotta voi syntyä korkoa korolle efekti. Kun taas omat sijoitukset saattavat mietityttää enemmän. Jos lapselle jäisi ainoastaan raha eikä tietoa, ei hän esimerkiksi voi opettaa asioita eteenpäin omille lapsilleen. Silloin hänen on itse löydettävä tieto siitä miten rahaa tehdään, jos häntä kiinnostaa.

Rikkaat suvut ovat rikkaita siksi, että siellä tieto kulkee eteenpäin. Rikkaat suvut eivät ainoastaan siirrä rahaa lapsilleen, he siirtävät myös tietoa siitä miten rahaa käsitellään. Rikkaat suvut uskaltavat puhua perintöasioista ajoissa, eikä vasta sitten kun joku kuolee. Rikkaat suvut ymmärtävät, että nämä ovat asioita, jotka väistämättä tulevat eteen ja niistä on parempi puhua silloin kun kaikki voivat hyvin, eikä vasta kuolinvuoteella. Perinnöstä puhuminen ei ole ahneutta, se on viisautta.

Molempi parempi

Paras tilanne on varmasti se, että lapselle jää sekä rahaa että tieto siitä miten sitä rahaa käytetään ja ennen kaikkea jos lapsi saa perinnön on hänen tärkeä tietää, miten säilyttää oma varallisuus. Oman varallisuuden säilyttäminen kun on usein vaikeampaa kuin varallisuuden kerryttäminen.

Jotta voi antaa lapselle sekä rahaa että tietoa on tietysti tärkeää, että opiskelee itse riittävästi asiasta ensin. On tärkeä ymmärtää sijoittamisen syklejä ja on tärkeää tietää riittävästi eri omaisuuslajeista. On tärkeää ymmärtää rahan luonne ja on tärkeää ymmärtää, että vaurastuminen on suurimmaksi osaksi psykologiaa. Jos tämmöisiä aineksia opettaa eteenpäin omille jälkeläisille, niin olen hyvin varma siitä, että vauraus myös pysyy omassa suvussa. Missään vaiheessa ei itse eikä tulevien sukupolvien tarvitse myydä omaisuutta sen takia, että rahaa ei ole.

Useista asioista ajattelen, että aina on parempi ensin itse voida hyvin ja seistä tukevasti kahdella jalalla joilla on vieläpä paksut juuret allaan, kuin se, että yrittää toimia tilanteessa, jossa koko puu voi kaatua milloin tahansa.

Näillä sanoilla rakkautta kaikkien päivään!

4