Olen itse kulkenut aika pitkän matkan mitä tulee raha-asioihin. Aloitin työnteon aika nuorena, sillä äidilläni oli lounas-kahvila, ja innoissani siellä pienenä tiskasin astioista autuaan tietämättömänä, että minua käytettiin lapsityövoimana (haha). Ollessani 13-vuotias päätin, että nyt haluaisin kokeilla jotakin muutakin hommaa kuin kahvilassa työskentelyä, niinpä soittelin eri yrityksiä läpi jospa pääsisin kesätöihin. Ei minua otettu töihin, sillä olin niin nuori. Kahvilassa työskentely jatkui, toki hyvin osa-aikaisesti koulun ohella. Hyvän työmoraalin taisin saada siis jo lapsena.

Koko aikuisikäni olen tehnyt aina paljon töitä: olin aina varamiespalvelun listoilla enkä ikinä ollut toimeton. Opiskelin myös lähihoitajaksi oppisopimuksella, eli sain olla töissä ja kaiken lisäksi sain palkkaa. Olen kertonut omasta elämästäni myös aikaisemmin ja olen todennut, että takaraivossa minulla oli koko ajan sellainen tunne, että haluan olla yrittäjä. Tämä unelma siis eli, vaikken kyllä yhtään tiennyt mitä tulisin yrittäjänä tekemään! Kuitenkin olin töissä lähihoitajana useamman vuoden ajan.

Koska olen aina ollut sosiaalinen, on siitä ollut minulle suurta hyötyä. Päädyin eri ihmisten kautta mukaan PR-töihin ja näistä töistä alkoi varsinainen yrittäjyyteni. Päätin perustaa yrityksen, sillä saisin helposti laskutettua ne työt jotka tein. Edelleen olin siis lähihoitajana töissä, mutta halusin tehdä itsellesi lisäansion. Lisäksi tämä toi minulle vaihtelua, sillä vaikka ammattini oli lähihoitaja, tein töitä toimistolla koordinaattorin tehtävissä.

Minulla ei siis mielestäni ollut mitään erityisiä taitoja, mutta tottakai sosiaalisuus on PR-töissä iso juttu. Jos siis on sosiaalinen ihminen, niin erilaiset PR-työt kaikissa eri muodoissaan voi olla sinulle väylä saada lisää tuloja. Näitä töitä on yleensä aika hyvin myös tarjolla, eli ei muutakuin hakemusta menemään kaikkiin Suomen PR-toimistoihin, jos tämä työ sinua kiinnostaa! Tässä taisi siis tulla ensimmäinen vinkki lisäansioihin, vaikken edes ole päässyt vielä alkuun. Lisäksi tulen keskittymään todella erilaisiin asioihin ja ideoihin, miten sitä rahaa voisi oikeastaan saada lisää.

Haluan painottaa, että olen pitänyt itseäni aika nollana, enkä ole itse tajunnut omaa arvoani. Edellinen esimieheni aina sanoi, että olen timantti ja olen hänen löytö. (Kiitos paljon tästä, tulen muistamaan nämä kauniit sanat aina hautaan saakka <3 ). Tottakai tämmöiset kauniit sanat imartelevat, mutta en oikeasti tajunnut sitä potentiaalia, joka minusta löytyi. Sitä potentiaalia, joka meistä kaikista LÖYTYY. Sitä on vaan jotenkin tosi vaikea nähdä.

Olin itse tottunut siihen, että teen toiselle töitä ja saan palkkani. En osannut edes kuvitella, miten voisin elää elämää, jossa olisin itse vastuussa omasta palkastani. Voin hyvin kuvitella, että pelkkä ajatus kauhistuttaa monia. Tarkoitus ei myöskään ole, että meistä kaikista tulee yrittäjiä – itse haluan tarjota ideoita siihen, mistä rahaa voisi saada lisää. Minua kiinnostaa se, että ihmiset vaurastuvat ja saavat paremman elämän. Sellaisen elämän, jota he itse haluavat. Ja sellaisen elämän, jossa ei jokaista penniä tarvitse laskea. Jos olet saavuttanut sen jo, niin tämä juttu ei välttämättä ole sinua varten.

Mennään eteenpäin. Aloitin siis yrittäjyyden osa-aikaisesti. En vielä silloin osannut kuvitella, että tekisin töitä kokopäiväisesti yrittäjänä. Töitä kuitenkin riitti aina. Mutta sitten koitti päivä, jolloin sain työtarjouksen muualta. (Näiden tapahtumien välillä ei siis ole montaa kuukautta). Päätin tarttua tarjoukseen, sillä tässä kyseisessä työssä sain liikkua vapaasti ja määrittää omat työaikani. Pitkä tarina tiivistettynä: koeajan jälkeen sekä minä ja pomo olimme sitä mieltä, että minun on parempi etsiä muita töitä. Olisin siis saanut potkut, ellen olisi itse halunnut lopettaa.

Tämä oli minulle onnenpotku, sillä jatkoin töitä TÄYSIPÄIVÄISESTI YRITTÄJÄNÄ. Onneksi minulle riitti PR-töiden parissa töitä, toisin sanoen, myyntialalla, josta oli käytännössä juuri saanut potkut. Tässä vaiheessa kuitenkin opin, että ei pidä lannistua!

Tästä alkoi sellainen matka, josta minulla vielä silloin ei ollut mitään tietoa mihin matkani vie.

NOLLASTA MENESTYJÄKSI

Näiden reilun kuuden yrittäjävuoteni aikana olen ehtinyt kokea kaikenlaista. Yksi paras, niin elämän kuin yrittäjyyden ohjenuora kuuluu näin: FAIL FAST, eli epäonnistu nopeasti. Tein siis työtä käskettyä. Perustin nykyisen aviomieheni kanssa ravintola-alalle yrityksen, ja sitä kestikin sitten hurjan vuoden verran. Vuodessa onnistuimme epäonnistumaan. Emme olleet tunteneet ihan hirveän pitkään, vaikka päätimmekin perustaa yhteisen yrityksen. Hieno juttu, että parisuhde kuitenkin kesti tämän kaiken ja nykyisin olemme naimisissa.

Tämä vuosi ravintola-alalla oli kuitenkin hyvin rankka, sillä koin jonkinlaisen työuupumuksen sen jälkeen. Päädyin siis surullisiin tilastoihin. Olen onnekas, kun työuupumus ”lähti” ihan vaan huilaamalla. Kehoni tarvitsi lepoa. Muutamien kuukausien jälkeen sanoin sanat: mitähän sitä seuraavaksi tekisi?

Koska miehelläni oli kokemusta verkkokauppa-alalta, päädyin miettimään vaihtoehtoja verkkokaupasta. En halunnut enää tehdä töitä, jossa olen pakotettu pitkiin päiviin eikä vapaapäivistä ole tietoa, joten verkkokauppa tuntui hyvältä idealta.

Aloitin verkkokaupan varmasti samalla ajatuksella kuin moni muu: helppoa, tarvitsee vain pystyttää nettisivut ja ostaa tuotteet ja homma lähtee pyörimään. Valitettavasti verkkokaupan aloittaminen ei ole ihan niin helppoa, koska jotenkin niiden asiakkaiden olisi myös löydettävä sinut. Kun tämä saadaan kuntoon, niin verkkokauppa voi olla todella hyvä bisnes!

Perustin siis verkkokaupan ja myyntiä sain kuin sainkin jonkin verran heti alkuun. Ei isoja summia todellakaan, mutta perustin aktiivisen Facebook-tilin ja järjestin myös kilpailuja. Siitä se lähti, pikkuhiljaa. Kuka tahansa osaisi kyllä tehdä saman! Pikkuhiljaa sain myyntiä kasvatettua ja tehtyä verkkokaupasta itselleni päätoimisen työn. Toki se on vaatinut myös minulta asioita: laitoin suurimman osan rahoistani itse verkkokauppaan ja elin mieheni kanssa todella niukasti jonkin aikaa. Mihinkään ylimääräiseen ei laitettu rahaa. Tämä kannatti ja tänä päivänä elän jo ihan erilaista elämää.

Myin verkkokaupan vain muutaman vuoden jälkeen. Olin onnistunut kasvattamaan siitä yrityksen, joka voisi kiinnostaa myös muita. Kiinnostuneita olikin todella paljon! Päädyin myymään yrityksen todella nopeasti. Jännäksi verkkokaupan myynnin tekee myös se, että jäin verkkokauppaan mentoriksi, ja tästä hyvästä saan provisiota myynneistä joka ikinen kuukausi. Tein siis eräänlaisen passiivisen tulonlähteen itselleni. Tämä ei ollut alunperin suunniteltu juttu, mutta toisaalta ostaja oli fiksu, sillä hänellä ei ollut kokemusta verkkokauppa-alalta ennestään. Se, että ottaa toimintaan mukaan henkilön, joka voi auttaa mitä tahansa yritystä kasvamaan, on mielestäni aina fiksua. Näin olen itsekin tehnyt ja siitä saat lukea tämän blogikirjoituksen toisesta osasta.

Kun myin verkkokauppani olin itseasiassa ehtinyt perustamaan jo toisen verkkokaupan. Olin päättänyt alkaa tekemään omaa vauvojen tuotetta. Tämä idea taas tuli siitä, kun olin aloittanut opiskelemaan uutta ammattia, tuotekehitystä. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon voi nimittäin opiskella esim. oman yritystoiminnan ohessa; vaikka välillä opinnot olivat todella aikaa vaativia, niinkuin opinnot yleensä. Halusin kuitenkin kehittää verkkokauppaani, joten sen takia aloitin opinnot. Jo opintojen alkuvaiheessa minulle tuli idea alkaa tekemään vauvojen tuotetta.
Siispä aloitin tekemään tuotekehityksessä vaadittavaa näyttötyötä vauvojen tuotteesta. (Jossain tässä välissä myin alkuperäisen verkkokauppani). Jatkoin toisella verkkokaupalla ja tällä kertaa omalla tuotannolla. Ilman haasteita en ole selvinnyt, koska ala on jälleen kerran minulle ihan uusi. Silti voin ilokseni todeta, että olen tehnyt tästä liiketoiminnasta itselleni erittäin hyvän lisätulon virran.

Päädyin myös ottamaan kumppanin yritykseen, koska en jaksanut enää tehdä kaikkea yritystoimintaani yksin. Ajattelin, että saan uutta virtaa yritykseen kun löydän siihen ihanan ihmisen mukaan tekemään, ja näin on käynyt. Tänä vuonna aloitamme kansainvälisen myynnin. Pientä myyntiä ulkomaille on jo tullut, mutta nyt asiat ovat siinä pisteessä, että tänä vuonna se kansainvälinen myynti aloitetaan ihan kunnolla.

Varallisuusvalmentaja Sanna Kinanen

Minustako sijoittaja ja valmentaja?

Jos joku olisi sanonut minulle vielä 8 vuotta sitten, että lähihoitaja sijoittaa, niin eka ajatus olisi ollut ” että ei mulla ainakaan ole sellaisia rahoja”. Tämän lauseen kuulen muuten todella usein!

Samalla kun aloin yrittäjäksi, minun oli yksinkertaisesti pakko kiinnostua myös oman talouden luvuista. En ollut kovinkaan kiinnostunut itsestäni rahan käyttäjänä, mutta olin kyllä aina sitäkin kiinnostuneempi rahan tienaamisesta. Kuulostaako kenties jopa vähän tutulta? Rahaa saa kyllä mielellään tulla kukkaroon, vaikka ei ole mitään kiinnostusta edes miettiä omaa rahankäyttöä.

Kun sitten tajusin, että minun täytyy myös miettiä miten minä käytän rahaa ja oikeasti hieman laskeskella mihin minulla on varaa, alkoi jännästi raha-asiat pikkuhiljaa menemään paremmalle tolalle. Raha-asioista piti siis kiinnostua jo silloin, kun sitä rahaa ei ollutkaan paljoa.

Aloitin sijoittamisen puoli-vahingossa jälleenvuokraamalla omaa vuokra-asuntoani. Sen jälkeen kuvioihin tuli ensimmäinen sijoitusasunto. Sen jälkeen seuraavat. Koko ajan opiskelin ja sain lisää tietoa. Ilman tietoa en varmasti olisi pystynyt sijoittamaan. Itseni kohdalla kaikki vapaaehtoisesti maksetut kurssit ja koulutukset liittyen rahaan ja sijoittamiseen ovat kyllä tuoneet minulle sen elämän jonka olen halunnut. Ei edes ne sijoitusasunnot, koska ilman tietoa en yksinkertaisesti olisi osannut toimia.

Tässä sitä oltiin, lähihoitajasta oli tullut sijoittaja ja yrittäjä. Näin jälkikäteen ajateltuna avain tähän kaikkeen on ollut se, että olen ottanut koko ajan pieniä askeleita sen eteen, että voisin elää vapaana. Vapaus on se syy, miksi haluan ylipäätään tehdä yhtään mitään. Jännästi jos haluaa vapautta, on ensin annettava aikaa ensin. En minä silloin useita vuosia sitten vielä tarkalleen tiennyt, että ”kun teen näin, on lopputulema tämä”. Silti tiesin, että jotakin on tehtävä ja siinä jossakin koitin kehittyä koko ajan.

Opiskelin niin paljon, että päässäni alkoi olla ideoita vaikka muille jakaa, kirjaimellisesti.
Julkaisin ensimmäisen blogikirjoitukseni 1.1.2017. Se oli iso askel ja kyllä jännitti! Näitä asioita on välillä hassu yrittää kertoa muille, mutta varmaan se oli sitten intuitio joka mulle sanoi, että kaikesta jännityksestä huolimatta mun kuuluu julkaista blogi.

Nyt tuosta ensimmäisestä blogijulkaisusta on aikaa reilut 1,5 vuotta ja tässä ajassa tein itselleni jälleen uuden ammatin, nimittäin valmentajan ammatin. Innostuin toden teolla vaurastumisesta (kukapa ei loppupeleissä olisi kiinnostunut vaurastumisesta, jos vain tietäisi miten se on mahdollista?) ja siitä, kuinka auttaa muita samaan lisää rahaa ja vapautta omaan elämään. Olin kyllästynyt siihen, että raha-asiat kuuluisivat vain tietyille ihmisille, koska se on valetta.

Uskon muihin ihmisiin enemmän kuin he uskovat itseensä. Näen potentiaalia ihan kaikissa ihmisissä, ei väliä kuka se ihminen on niin tiedän, että tulen aina uskomaan sinuun jopa enemmän kuin uskot itseesi tällä hetkellä. Haluan tuoda tämän esiin ihmisissä kertomalla ja jakamalla näitä asioita, ja tietysti valmentamalla heitä, joille valmennukseni resonoivat.

Luethan siis tämän kirjoituksen toisen osan, jossa kerron sinulle parhaat ideani siihen, miten sinä voit alkaa tienaamaan lisää omalta kotisohvaltasi käsin.

 

9