Vaurastuminen on usein tosi pienistä asioista kiinni, toisin kuin saatetaan ajatella. Jos hallitsee rahan käyttöä omassa arjessa ja jos onnistuu saamaan rutiineja arkeen rahaan liittyen, ne ovat ne taidot joita vaaditaan, jos haluaa vaurastua.

Avaan asiaa henkilökohtaisen kokemukseni kautta, eli kuinka minä käytän rahaa arjessa.

Yksi tärkeä askel vaurastumisen polulla on se, että seuraa omaa kulutusta. Aikaisemmin en tykännyt siitä yhtään, eli aikana jolloin työskentelin lähihoitajana. Oli ikävää katsoa omaa rahankäyttöään suoraan silmiin. En halunnut kohdata totuutta. Monet kompastuvat valitettavasti jo tähän kohtaan, mutta tämänkin asian voi kääntää parempaan! Nykyisin seuraan todella tarkasti omaa rahankäyttöäni. En pelkää saada tietoa siitä, mihin minulla kuluu rahaa. Toki seuraan jo kaupassa sitä, mitä aion ostaa. Teen siis jo ennakkoon päätökset omasta rahankäytöstäni. Kun päätös rahankäytöstä on tehty ennakkoon, ei lipsumisia pääse tulemaan, ainakaan yhtä helposti. Näin välttää sen, että käyttäisi rahaa tunteella.

Tänä kesänä kävin terassilla tasan kaksi kertaa. Toinen kerroista oli semmoinen, että olin kotona puolenyön aikaan. Toinen terassikerta oli sellainen, että käytiin yhdellä. Ja tosiaan tarkoitan mitä sanon, eli yksi juoma ei lipsunut kahdeksi! haha.

Tällä haluan tuoda esiin sen, että käyn aika harvoin ”ulkona”. Rahaa ei kulu alkoholiin suuria määriä. Viikonloppuisin olen yleensä kotona, monesti töitä tekemässä tai muutoin vain viettämässä rentouttavaa viikonloppuiltaa. Elämäni ei kuitenkaan ole millään lailla tylsää, vaikka en käytä rahojani ulkona käymiseen! Koen, että saan elämääni paljon sisältöä myös muilla asioilla.

Toinen asia mitä pyrin välttämään on kahvilassa käyminen. Kuukaudessa tulee tällä hetkellä käytyä kahvilassa pari kertaa. Useimmiten nämäkin kerrat on ystäväni kanssa tehtyjä ”työtreffejä”. Eli istumme läppäreillä kahvilassa tekemässä töitä. Minulla ei siis mene rahaa tämäntyyppiseen huviin. Taidan olla aika hyvä siinä, että minulla ei kulu näennäisesti pieniä summia rahaa useisiin asioihin.

Asumme tällä hetkellä keskusta-alueella, eikä meillä ole autopaikkaa. Miksi? Koska se maksaisi keskustassa meidän mielestä liikaa. Sen sijaan me ajamme auton 10 minuutin kävelymatkan päähän, jossa on aina ilmaiset parkit. Oma mielipide on yksinkertaisesti se, että olisi hulluutta maksaa hirveitä summia parkkihallipaikasta keskustassa, kun kerran lähellä on ilmaisia paikkoja! Tietysti asia olisi eri, jos ilmaisia parkkipaikkoja ei olisi. Olen muutamaan kertaan kuullut, että tämä vaikuttaa monista ihmisiltä hassulta, mutta itse ajattelin näin, että samalla saan hyötyliikuntaa kun kävelen autolle. Auto meiltä kuitenkin löytyy, vaikka sijoitus se ei ole.

Shoppailen vaatteita muutaman kerran vuodessa. En shoppaile joka kuukausi, en edes joka toinen kuukausi. Kirjoitin joskus siitä (muistaakseni viime vuonna), että tarvisin uuden syystakin. En koskaan ostanut takkia ja nyt on sama edessä: saa nähdä tuleeko takkia tänäkään syksynä.
Ostan vaatteita yleensä ulkomailla ollessani ja mielellään tietysti alennusmyynneistä!

Sanna Kinanen Italiassa

Viime vuonna shoppailin Italiassa Outletissä. Näitä paikkoja on kiva hyödyntää – laatua saa edullisemmin!

En kuitenkaan osta vaatteita vain sen takia, että vaate olisi alennuksessa, ostan aina tarpeeseen.
En yritä keksiä syitä sille miksi tarvitsisin jonkun uuden vaatteen, vaan tiedän tasan tarkkaan tarvitsenko jotakin uutta. En tietenkään tykkää kulkea ”ryysyissä”, vaan pyrin myös ostamaan laadukkaita vaatteita silloin kun niitä ostan.

Se, ettei kävele kaupoissa ja ostoskeskuksissa vähentää varmasti kulusta ja tunneostamista. Eli jos haluaa vähentää shoppailuhimojaan, niin kannattaa pysyä kaukana liikkeistä ja verkkokaupoista.

Ostan ripsivärini Tokmannilta, se maksaa 3 euroa ja on todella toimivaa! Ei tarvitse ripsienpidennyksiä 🙂 Sain myös jokin aikaa sitten luomiväripaletin ystävältäni lahjaksi, en edes muista milloin olisin tämmöisen ostanut itse! Ystäväni ehkä tuumasi, että olisi korkea aika hommata uusi.. Minulla ei myöskään mene suuria summia meikkeihin. Ostan uusia meikkejä vasta sitten, kun edellinen on ihan loppu. Olen tyypiltäni sellainen, että leikkaan purkit auki ja raavin purkin pohjalta viimeisetkin rippeet. Eli jälleen kerran, ostan silloin kun on tarve enkä osta useita purkkeja kerralla, vaan niitä jotka ovat loppu.

Minulla on muutama käsilaukku, mutta en ole erityisesti laukkuihminen. Kengät on kivoja, mutta niissäkään ei ole mennyt överiksi. Viimeksi ostin läppärilaukun, koska kuljen läppärin kanssa niin paljon, etten halunnut tunkea läppäriä enää isoon käsilaukkuun, sillä hartiat ja niskat menivät siitä niin jumiin aina, että reppu oli ainoa vaihtoehto.

Kun ostan kengät, käytän niitä yleensä niin paljon kunnes ne ovat ihan kuluneet. Hyvät kengät kestävät tietysti vuosia. Välillä kyllä kieltämättä kiroilen kenkien vähyyttä. Ehkä joskus voisin jopa ostaa muutamat parit enemmän!

Mihin sitten käytän rahaa?

Tämähän kuulostaa kohta siltä, että en käytä rahaa ollenkaan! Se mihin käytän rahaa on ruoka. Käyn välillä lounaalla, koska olen ajatellut asian näin, että lounaalla käyminen lisää tuottavuuttani. Jos tekisin aina ruokaa itse, siihen kuluisi myös arvokasta työaikaa. Eli välillä tulee käytyä lounaalla, yleensä muutaman kerran viikossa.

Haluan myös pitää itsestäni huolta ja käytän erilaisia luontaistuotteita. Tämä on myös kategoria johon laitan säännöllisesti rahaa ja olen laittanut jo vuosien ajan. Koen, että saan kuitenkin hyötyä tämän tyyppisistä asioista ja tämä vaikuttaa myös minun tuottavuuteeni.

Jos en ole ihan perinteinen shoppailija, niin shoppailen kyllä KOULUTUKSIA! Toki nämä ovat asioita jotka menevät yritykseni tililtä, mutta tämä on kategoria josta en yleensä säästä. Olen maininnut tästä monta kertaa, joten en jaarittele tästä sen enempää. Itsensä kehittäminen, opiskelu ja kouluttautuminen nyt vaan sattuvat olemaan todella tärkeitä asioita.

Voisi ajatella näin, että sen rahan jonka säästän muussa shoppailussa ja arjen rahankäytössä menee ainakin osittain opiskeluun. Toisaalta opiskelu tuo sen rahan takaisin, joten tähän mennessä se on ollut hyvin kannattavaa shoppailua.

Ulkomaan matkat pyrin satuttamaan koulutusten yhteyteen. Aina kun olen matkoilla minulla on päiväbudjetti ja kokonaisbujdetti. En siis elä ”kuin viimeistä päivää” ulkomaillakaan, vaikka toisaalta on hyvä elää, kuin joka päivä olisi viimeinen. Jos elää omien rahojen kanssa kuin joka päivä olisi viimeinen, niin kaikki osaavat arvata, että rahat hupenevat aika nopeasti.

En oikeastaan yhtään enää ihmettele sitä, miksi monet ultrarikkaat ihmiset ovat pihejä. Piheys jää helposti päälle, koska monilla raha ja sen saaminen ei ole ollut se alkuperäinen tavoite. Raha on tullut sivutuotteena siitä, että on tehnyt ja seurannut omaa intohimoaan. Materian haaliminen vie yleensä ihmisen tiettyyn pisteeseen asti, kun taas omia unelmiaan seuraamalla voi tienata omaisuuden.

Kuten totesin jo aloittaessani tätä kirjoitusta, vaurastuminen on monesti niitä arjen pieniä tekoja. Se on yksi asia jonka uskon vaikuttaneen omaan vaurastumiseen. Hallitsen rahankäytössä niitä pieniäkin summia, enkä osta holtittomasti vaan yleensä hyvin suunnitellusti.

 

Lue seuraavaksi: “Kuinka rakensin itselleni osa-aikaisesta työstä passiivisen tulonlähteen”

9